Syys on saapunut vauhdilla, eilen olisivat olleet villatakki, pipo ja anskat paikallaan. Rakastan  syksyn aurinkoisia ja kirpakoita päiviä ja kynttilöiden sytyttämisestä pimenevinä iltoina. Omenapiirakka ja puutarhan syystyöt sadonkorjuineen maistuvat myös erinomaisesti. 

Sipulisatoa

Pienokainen ja isokainen ovat pitäneet huolta siitä, että äityli taas vain haaveilee puikoista ja langoista. Ystävä pohjoisesta onneksi lähetti kolmen kappaleen pikkupöpien avustuspaketin ja mallina toimii perheemme tuorein "huippumalli", joka syntyi elokuun ensimmäisen päivän iltana. Ystävä epäili pöpien olevan liian pienet, mutta pienelle 50 cm, 3300g neidille ne ovat sopineet vieläkin oikein hyvin. Muutaman kierroksen pituutta voisi vielä seuraaviin tehdä lisää ja näissä oleva lahkeenpituus on ainakin itselle sopiva. Lyhyemmät falskaa helposti. Esikoisen aikaan en vielä harsoja käyttänyt, mutta nyt kyllä en muuta haluaisi enää käyttääkään, kun homma toimii ihan hyvin näin. Toki konetta pitää pyörittää, mutta säästyy kaatopaikalta erä turhaa roskaa. Kohta saa jo seuraavaa kokoa alkaa tekemään varastoon ja isommalle omat pitkikset.

               Loft -pöpät                                                 Onko hiksut hyvin ? 

Sisarukset ovat pitäneet huolta siitä että äidillä ei ole turhan paljon rauhallisia hetkiä päivittää blogia ja tehdä kaikkia listalla olevia ihanuuksia. Pienokainen on onneksi rauhaisa ja tyytyväinen tytteli eikä öitäkään tarvitse kokonaan valvoa.  Kaikin puolin on mennyt erinomaisesti nämä uuden tulokkaan ensimmäiset viikot.

Tässä tulokasta (edelleen) odotellessa on ehtinyt valmistua minikokoiset villapöpät (Ullaneule), kun innostuin kuitenkin ostamaan harsovaippoja masukkaalle. Useampia en uskaltanut kuitenkaan neuloa, kun mallin koko on vielä hivenen epävarma. Tällä viikolla kuvittelisi ainakin jo selvyyttä siihenkin viimein tulevan. Siihen asti mallin virkaa hoitaa "Lalle", jolle pöpät mahtuivat ihan hyvin. Huomionarvoista mallissa on se, että koko on tosiaan pieni. Vauvat kyllä on pieniä ja ainakaan mikään karpaasi ei ole meillä tiedossa. Sopivuudesta sitten myöhemmin... Muuten tykkäsin mallista ja pyörönä neulomisesta, vaikka paikallisen kehräämön hahtuva menee katki raivostuttavan usein. Ei siis kestä juurikaan kiristämistä (taitamattomasti neulomista). Luonnonvärisinä tuntuvat kyllä ihanan pehmoisilta.

Terassin hernelaatikosta saa jo maistella herneitä ja plantaasilla kehäkukat, ruiskaunokit ja punapellavat kukkivat, porkkanat ja nauriit ovat syötävän kokoisia ja herkullisia, punajuuret ja palsternakat ovat myös hyvässä vauhdissa. Sipulit kärsivät vähän sateesta, mutta voivat muuten hyvin. Kirsikkatomaatitkin ovat alkaneet jo kypsyttää pikkutomaatteja avomaalla, mikä on iloinen yllätys. (Lisään kuvan kunhan vain pääsen kameran kanssa paikalle)

Näin lyhyesti tiivistettynä tämä hiljaiselo blogissa näinkin pitkälle kesään. Suurin osuus lienee ehkä kuitenkin kolmella tietokoneella, jotka päättivät hajota ja korvaava konekin saapui vasta viikko sitten. Langat ovat kiltisti matkustaneet autossa lomamatkalla pohjoiseen neulekaverin lankoja tapaamaan, mutta vieläkään minkäänlaista edistystä ei ole tapahtunut. Masukille kyllä on tilauksessa kaikkea ihanaa pientä...

Vähän on ollut raskasta tämä odotteluaika väsymyksenkin vuoksi. Olenkin keskittynyt vain välttämättömien asioiden hoitoon vippaavien kilppariarvojen vuoksi. Kilpirauhasen vajaa-toiminnan "ihanuudesta"  on saanut tässä 33v aikana jo ihan hyvin kokemusta. Joskus vain on myönnettävä tappio omalle kropalleen ja otettava kevyemmin. Nyt taas jo onneksi jaksaa puuhailla kaikenlaista mukavaakin. Piti jo pakatakin laitokselle jäämisen varalta, mutta kaikki näytti eilen olevan kunnossa, joten ei tässä mitään kiirusta sitten vielä ole -LA on ens viikolla. Josko jonkun pienen haalarin tms. ehtisi tehdä valmiiksi.

Tämäkin merinoihanuus odottaa kiltisti kerällä -ostettu joskus vaippapöksyjä varten

Plantaasilla tapahtunutta...

Auringonpaisteen lisäksi on ollut ihanaa nauttia oman maan sipuleista ja salaateista. Kasvussa on 2,5 kg keltasipulia, 0,5 kg punasipulia, kehäkukkaa, porkkanaa, palsternakkaa, punajuurta, naurista, valkosipulia, kyssäkaalia, vähän hernettä, maissia (5), tilliä ja kesäkukkia. Lisäksi tökkäsin avomaalle 3 kirsikkatomaatin tainta kokeeksi, kun oli tilaa. Harmikseni kesäkurpitsan ja avomaankurkun taimista selvisi vain yksi ja purjotkaan ja kaalit eivät ehtineet ajoissa kasvuun. Niinpä kasvimaalla on pieni kesantotarha, joka vielä odottaa salaattia ym. nopeasti kasvavaa.  Paappa (mieheni isä) vähän ihmetteli, että onpa paljon vihanneksia, mutta en kyllä kertonut, että suunnitelmani olivat vielä huomattavasti laajemmat ja nykyinen ala on sellainen "minimi" tason viljelmä. Unelmieni plantaasihan kasvaa vielä runsaampi ja monimuotoisempi vihanneslajisto. Mökkijuhannuksen vietossa aiheutin hämmennystä nauttiessani rikkaruohojen nyppimisestä. Tosin isommilla aloilla kyllä kaipaan "haraa", jota käytin aikoinani Saksassa luomutilalla. Sellainen kevyt käsin työnnettävä, jossa oli edessä kaksi säädettävää terää. Varsin näppärä kapistus kykkimisen vähentämiseksi ja tiukkojen tupasten irrottamisessa. Ei ole tullut selvitytttyä onko vastaavia markkinoilla Suomessa. 

Hedelmätarhani taas sijaitsee Jalasjärvellä isäni kotomarkilla. Tällä hetkellä kasvussa on yksi puutarhakoulussa itsevartettu PIRJA -omena. Kaksi muuta omenapuuta kärsi niin pahat jänisvauriot, että niiden tilalle pitää ostaa uudet. Pirja nyt tekee taas mukavasti omppuja. Lisäksi plantaasilla on kaksi ruusukvitteniä, jotka viime vuonna tekivät muutaman hedelmänkin, kirsikka, luumu ja päärynä. Nyt kirsikka ja luumu tekevät ensimmäistä kertaa satoa. Päärynä kasvaa hivenen heikosti, mutta elossa kuitenkin. Viiniköynnös oli huonossa paikassa ja kuoli. Tuula -tädin Kuusankoskelta tuodut kriikunat kasvavat myös hyvää vauhtia. Pensasmustikat kaipaavat vähän parempia olosuhteita ja lisää kavereita. Tässä on kuva ensimmäisistä luumuista. Myös lähimökin luumu näyttää tuottavan hyvän sadon. Mansikan kasvu tuntuu kärsineen kylmästä ja kuivasta -raakileita kyllä on kivastikin, mutta kehitys on hitaanpuoleista. 

Ensimmäiset Sinikka -luumut

 

Tämä pipo syntyi varsin nopeasti, päivitys hivenen on viivähtänyt kaikenlaisten menojen vuoksi. Malli löytyi Modasta 2/2007. Koko vain olisi saanut olla se oikea (1,5v) niin olisi ehkä tullut sopivan kokoinen, laitamme siis kevätpipon kiertoon jollekulle pienemmälle ja tilaukseen uuden kevätpipon. Malli oli ihan kiva ja helppo (ok, jouduin purkamaan jonkun kerran kun tein epähuomiossa jonkun mokan). 

   

Selvisin myös melko kunnialla käynnistä lankakaupassa, josta sain hakea neuletapaamisessa jääneen ohjekansioni ajatuksissa olevista malleista. Lisää tekemistä löytyi taas uusimmasta Ullasta. Jos rohkenisin kokeilla uudelleen villapöpien neulomista ja vauvan kantoliinakaulahuiville tulee varmasti käyttöä. Niin...ja tarttui sieltä kaupasta kuitenkin matkaan kerä keväisen keltaista samosta lisukkeeksi vielä jäljellä oleviin valkoisiin keriin. Keltainen sopisi vaikka mekon kukkiin... Stopparit ja puikkomittakin saivat uuden kodin. Aika vähän mitään lisävarusteita minun kaapistani vielä löytyy.

Kevät tekee tuloaan myös kotipuutarhaan. Tilli, persilja ja ruohosipuli kasvavat kukkalaatikossa keittiön ikkunalla ja kirsikkatomaatin taimenet toisella ikkunalla. Sinivuokot kukkivat ja viimevuotiset ruukkunarsissit nostavat nyt päätään puutarhassa. Rakastamani lilat tulppaanit menivät varmaan parempiin suihin, lehdistä oli jäljellä vain rippeet ja ruma kuoppa siinä missä ennen oli hyvässä kasvussa tulppaanit. Kehtaavatkin tepastella tuossa markilla muina miehinä... Kevät on saapunut myös olohuoneeseemme. Sohvankin käytöstä joutuu nykyään keskustelemaan muurahaisten kanssa, jotka ovat jotenkin tykästyneet olohuoneeseemme. Vuokraisäntä ystävällisesti toi jotain "luontoystävällistä" hävitettä, että nuo satunnaiset matkailijat eivät jää nurkkiin majailemaan.

Tässä pikapäivitys ja kuva tytön jakusta, joka on nyt nappeja vailla valmis. Mallinkin sain poseeraaman 2s paikallaan. Koko siis oli 68/80 (kolmas) ja tavallaan kokoa pienempi, mitä saisi muuten nyt 1,5v tyttelille nyt olla. Samos lankana 3 puikoilla sen verran varmaan vaikutti. Tykkään edelleen mallista eikä tyttökään ilmaissut vastalauseita. Teksti kyllä on usein varsin sekavaa, joten ota siitä höpötyksestä sitten selvää.  

Suunnitelmat jäljelle jääneitä samoksia varten (ehkä vaan pipo) ja muut mallit on nyt vielä harkinnassa. Toivottavasti keskiviikkona pääsen jo vauhtiin vaikka neulomisesta ehkä ei tule mitään, jos neiti tulee matkaan "kaffilaan". Toivoin jo pääsiäisenä saavani valmista tuosta, mutta nyt onnisti !